Kuntopunnerrus
Kuntopunnerrus on kehonpainoliike rinnalle, ojentajille ja keskivartalolle. Opi tekniikka, käsien asento ja eteneminen helpoista vaikeisiin.
Kuntopunnerrus on kehonpainolla tehtävä työntöliike, jossa vartalo lasketaan käsien varassa lähelle lattiaa ja työnnetään takaisin ylös. Liike kuormittaa rintalihasta, etuolkapäätä ja ojentajia samalla liikemallilla kuin penkkipunnerrus, mutta välineitä ei tarvita - vain lattia ja oma keho.
Tällä sivulla käydään läpi tekniikan kolme tärkeintä tarkistuspistettä, eteneminen vinopunnerruksesta täyspunnerruksen kautta vaikeampiin variaatioihin, sopiva volyymi ja viikkofrekvenssi sekä kuntopunnerruksen rooli kotitreenissä ja kuntosaliharjoittelun rinnalla. Kuntopunnerrus on yksi harvoja liikkeitä, jonka aloittelija oppii nopeasti mutta jonka edistynyt versio - yhden käden punnerrus - vaatii vuosien valmistautumisen.
Miksi kuntopunnerrus on aloittelijan tärkein työntöliike?
Kuntopunnerrus opettaa työntöliikkeen perusbiomekaniikan ilman, että ulkoinen kuorma tulisi tielle. Olkavarsi liikkuu kohti vartalon keskilinjaa rintalihaksen vetolinjassa, kyynärnivel ojentuu ojentajan voimalla, ja keskivartalo joutuu pitämään lantion paikallaan koko liikkeen ajan. Kaikki kolme komponenttia kehittyvät yhtä aikaa, ja juuri tämän takia kuntopunnerrus tuottaa enemmän voimaperustaa kuin yksittäinen koneliike.
Kehonpaino antaa myös automaattisen turvarajoituksen. Kuorma ei voi koskaan ylittää sitä, mitä keho painaa - jos vartalo ei pysy ylhäällä, sarja päättyy ilman että mikään voi pudota niskaan. Tämä tekee liikkeestä erityisen turvallisen aloittelijalle ja ainoan järkevän työntöliikkeen, kun treenivälineitä ei ole saatavilla. Lihaskuntoa vahvistava harjoittelu kahdesti viikossa on osa aikuisten liikkumisen suositusta, ja kuntopunnerrus täyttää tämän roolin yksinkertaisemmin kuin moni välinepainotteinen vaihtoehto.
Kenelle kuntopunnerrus sopii?
Kuntopunnerrus on aloittelijan ensimmäinen työntöliike kuntosalilla tai kotona. Ennen tankoa tai käsipainoja kannattaa rakentaa muutaman viikon pohja kehonpainolla, jotta lapojen lukko, keskivartalon jännitys ja kyynärpäiden kulkureitti vakiintuvat ilman ulkoisen kuorman vaikutusta. Tämä lyhyt sisäänajo nopeuttaa myöhempää tankotreenin oppimista, koska liikemalli on tuttu jo silloin, kun tankoa ladataan ensimmäistä kertaa.
Kotitreenaaja saa kuntopunnerruksesta täysipainoisen rintaharjoituksen ilman, että tarvitsee penkkiä tai käsipainoja. Painopiste on edetä variaatioiden kautta - vinopunnerruksesta polvipunnerrukseen, sieltä täyspunnerrukseen ja edelleen jalat ylhäällä tehtäviin tai yhden käden variaatioihin. Tämä ketju antaa progressiota vuosiksi eteenpäin, eikä se loppu kuntosalipenkin tasolla. Edistynyt voimanostaja taas käyttää kuntopunnerrusta tyypillisesti lämmittelyliikkeenä tai apuliikkeenä rintatreenin lopussa, kun rinta on jo kerrytetty raskailla tankosarjoilla.
Tekniikan tarkistuslista: lantio, kyynärpäät, ote
Kuntopunnerruksen tekniikka rakentuu kolmesta tarkistuspisteestä, jotka kannattaa käydä läpi joka sarjan alussa. Niiden valvominen pitää liikkeen tehokkaana, vaikka väsymys kasvaisi sarjan loppupuolella.
Lantio. Vartalo on suora linja päästä kantapäihin - ei pyramidi, ei roikkuva köysi. Pakara ja keskivartalo jännittyvät yhtä aikaa ennen ensimmäistä toistoa, ja jännitys pidetään koko sarjan ajan. Roikkuva lantio ei pelkästään näytä huolimattomalta, vaan se siirtää kuormaa pois rintalihaksesta alaselkään, joka ei ole se kohde, jota tämä liike kuuluu kuormittaa.
Kyynärpäät. Kulma vartaloon on noin 45 astetta. Kun katsot itseäsi sivulta, kyynärvarret ovat lähes pystysuorassa ala-asennossa. Levällään olevat kyynärpäät 90 asteen kulmassa kuormittavat olkapään etuosaa korostuneesti ja vähentävät rintalihaksen aktivaatiota. Liian kapeat kyynärpäät (alle 30 astetta) siirtävät kuorman ojentajille - tämä on diamanttipunnerruksen idea, ei perustekniikan.
Ote. Kämmenet hartialinjan tasalla, hieman hartioita leveämmällä. Sormet eteenpäin tai aavistuksen ulospäin. Liian leveä ote (kämmenet selvästi hartioiden ulkopuolella) lyhentää liikerataa ja kuormittaa olkanivelen kapselia. Liian kapea ote muuttaa liikkeen ojentajapainotteiseksi.
Sarjat, toistot ja kuormitus kehonpainoliikkeessä
Kuntopunnerruksen sarja- ja toistoperiaate eroaa tankoharjoituksen kaavasta yhdessä keskeisessä kohdassa: kuormaa ei säädetä levyä lisäämällä, vaan vaikeustasoa muuttamalla. Tämä tarkoittaa, että toistoalue ei kerro koko totuutta - 15 toistoa polvipunnerrusta ei vastaa 15 toistoa täyspunnerrusta, vaikka molemmat olisivat samassa harjoitusohjelmassa.
Lihasmassan kasvattamisessa toimii toistoalue 6-15 hallittua toistoa per sarja. Aloittelijan tyypillinen sarja on polvipunnerrus 3 × 8-12 toistoa, ja kun kaikki sarjat onnistuvat 12 toistolla, on aika siirtyä täyspunnerrukseen tai vaikeampaan variaatioon. Edistyneellä, jolla täyspunnerrus tuottaa jo 25 toistoa kerralla, sarjat siirretään vipupunnerrukseen jalat ylhäällä, painoliiviin tai yhden käden variaatioon.
Tyypillinen sarjamäärä per harjoituskerta:
- Vasta-alkaja (vinopunnerrus): 3 sarjaa × 8-15 toistoa, tukipinta valitaan niin, että viimeinen sarja tuntuu tiukalta mutta tekniikka säilyy.
- Aloittelija (polvipunnerrus tai matala vinopunnerrus): 3-4 sarjaa × 8-12 toistoa, lepoaika sarjojen välillä 60-90 sekuntia.
- Keskitaso (täyspunnerrus): 3-4 sarjaa × 10-20 toistoa, tai variaatio (vipupunnerrus, painoliivi) jonka kuorma ohjaa toistomäärän 6-12 haarukkaan.
- Edistynyt (variaatiot ja yhden käden valmistelut): 4-5 sarjaa hajautettuna kahteen vaikeustasoon, esimerkiksi 3 sarjaa vipupunnerrusta jalat ylhäällä ja 2 sarjaa lähestyviä yhden käden valmisteluja.
Progressio polvipunnerruksesta yhden käden punnerrukseen
Kuntopunnerruksen edistyminen ei lopu siihen, että täyspunnerrus alkaa onnistua. Variaatioiden ketju jatkaa progressiivista ylikuormitusta vuosiksi eteenpäin, kun sarja- ja toistomäärän kasvattaminen ei enää tuota uusia kasvuärsykkeitä.
Vaihe 1: vinopunnerrus. Kämmenet penkillä, pöydällä tai keittiön työtasolla, jalat lattialla. Mitä korkeampi tukipinta, sitä kevyempi liike. Tavoite: 3 sarjaa × 12-15 toistoa hallitusti, niin että viimeinen toisto vaatii keskittymistä mutta tekniikka säilyy.
Vaihe 2: polvipunnerrus. Polvet lattiassa varpaiden sijaan, vartalo suorassa linjassa olkapäistä polviin. Lyhentää vipuvartta noin 50 prosentilla täyspunnerrukseen verrattuna. Tavoite: 3 sarjaa × 12-15 toistoa täydellä liikeradalla.
Vaihe 3: täyspunnerrus. Vartalo varpaiden ja kämmenten varassa. Aloita 3 sarjaa × 5-8 toistoa, ja lisää kaksi toistoa joka viikko siihen asti, kun pääset 3 × 12-15 toiston tasolle. Tämä on lihaskasvun kannalta tärkein tasohyppy, joka tuottaa selkeästi enemmän kasvua kuin polvipunnerrus.
Vaihe 4: vipupunnerrus jalat ylhäällä. Jalat penkillä, laatikolla tai sohvan reunalla. Mitä korkeampi tuki, sitä enemmän kuormaa siirtyy rintalihaksen yläosaan ja etuolkapäille. Vaikeuttaa täyspunnerrusta noin 30 prosentilla. Tavoite: 3 sarjaa × 8-12 toistoa, kun tuki on suurin piirtein lantion korkeudella.
Vaihe 5: lähestyminen yhden käden punnerrukseen. Toista kättä siirretään asteittain kauemmaksi keskilinjasta tai sen alle laitetaan koroke (esimerkiksi kirja), jolloin kuorma siirtyy enemmän vahvemmalle puolelle. Toinen tapa on epätasainen pitokäsi (yksi käsi pallon päällä, toinen lattialla). Yhden käden täyspunnerrus on usean vuoden tavoite, ei kuukauden.
Viikkovolyymi ja palautuminen kehonpainoharjoittelussa
Kuntopunnerruksen viikkovolyymi noudattaa samaa logiikkaa kuin muu rintatreeni, mutta lasku tapahtuu toistoissa, ei sarjoissa. Tyypillinen tavoite on 30-80 hallittua toistoa rintaa viikossa, kun kuntopunnerrus on pääliikkeenä. Tämä haarukka koostuu 3-6 työsarjasta jaettuna kahteen tai kolmeen treenikertaan viikossa.
Aloittelija kerää tyypillisesti 30-50 toistoa viikossa kahdella treenillä. Tämä riittää, kun täyspunnerrus on vielä uusi tai kun polvipunnerrus on aktiivinen vaihe. Edistynyt, joka käyttää variaatioita ja painoliiviä, saa korkeamman volyymin (50-80 toistoa) jaettuna 3-4 treeniin, koska yhden treenin palautumisikkuna ei enää riitä kerralla kantamaan koko viikon kuormaa.
Palautumisaika rinnan ja olkapäiden välillä on yleensä 48 tuntia raskaiden sarjojen jälkeen. Joka päivä punnertaminen on mahdollista vain matalalla intensiteetillä, eli selvästi alle uupumusrajan, ja silloinkin se kannattaa rakentaa useaan lyhyeen sarjaan päivän aikana. Maksimaaliset sarjat - ne, joilla otat itsesi nuukasti uupumukseen - vaativat 48-72 tunnin palautumisen, jotta seuraava treeni ei kärsi heikommista työsarjoista.
Liikerata: kuinka syvälle rintaa pitää laskea?
Liikerata on kuntopunnerruksen yksittäinen tärkein laatumittari. Puolittainen toisto, jossa rinta pysähtyy 15 senttimetrin päähän lattiasta, kasvattaa lihasta selvästi vähemmän kuin täysi liikerata, jossa rintalastan alaosa lähestyy lattiaa.
Käytännön sääntö: nenäsi koskettaa lattiaa kevyesti ala-asennossa tai jää sentin sen yläpuolelle. Tämä takaa, että rintalihas pääsee venyneeseen asentoon, jossa lihaksen kasvuärsyke on voimakkaimmillaan. Jos koko liikerata ei vielä onnistu varpaiden varassa, vaihda polvipunnerrukseen ja vaadi siellä täysi liikerata - puolittainen toisto vaikeammalla variaatiolla on huonompi valinta kuin täysi toisto helpommalla.
Yläasennossa kyynärpäät ojentuvat lähes täyteen mittaan, mutta niitä ei tarvitse lukita lihasvoimalla loppuun asti. Lukittu yläasento siirtää kuormaa olkanivelen kapselille ja katkaisee lihasten jännityksen, mikä huonontaa kasvuärsykettä. Pidä jännitys ja palaa heti seuraavan toiston laskuun.
Kuntopunnerrus vai penkkipunnerrus?
Kysymys ei ole “kumpi on parempi”, vaan “kumpi sopii sinun tilanteeseesi”. Kuntopunnerrus ja penkkipunnerrus kuormittavat samaa lihasryhmää samalla liikemallilla, mutta niiden roolit treeniohjelmassa eroavat selvästi.
Kuntopunnerrus voittaa siellä, missä välineet eivät ole saatavilla tai missä yksinkertaisuus ratkaisee. Aloittelija oppii nopeammin kuntopunnerruksesta kuin penkkipunnerruksesta, koska ulkoinen kuorma ei tule häiritsemään liikemallin oppimista. Kotitreenaaja, jolla ei ole tankoa eikä käsipainoja, saa kuntopunnerruksesta täysipainoisen rintatreenin variaatioiden kautta.
Penkkipunnerrus voittaa silloin, kun progressiivinen ylikuormitus tarvitsee tarkkaa kuormaporrasta. Tankoon voi lisätä 2,5 kg viikossa, mikä antaa selkeän mittarin etenemiselle. Kehonpainoliikkeessä kuormaa muutetaan variaatiolla, painoliivillä tai vipuvarren pituudella, mikä on epätarkempaa kuin levyjen lisääminen. Edistynyt voimanostaja saa myös selvästi suuremman absoluuttisen kuorman tangosta kuin kehonpaino voisi tarjota - 80 kilon penkki on käytännössä mahdoton kehonpainoliikkeenä toistettavaksi.
Useimmille toimiva yhdistelmä: penkkipunnerrus pääliikkeenä ja kuntopunnerrus apuliikkeenä, lämmittelynä tai matkapaikkojen treeniratkaisuna.
Apuliikkeet kuntopunnerruksen tueksi
Kuntopunnerruksen kehittyminen ei ole vain itse punnerruksen tekemistä. Apuliikkeet täydentävät rintatreenin volyymin ja vahvistavat ne osa-alueet, joissa kehonpainoliike on heikoimmillaan.
Lankutus rakentaa keskivartalon staattista jännitystä, joka on kuntopunnerruksen tekniikan kulmakivi. Pingotettu vartalon linja syntyy samasta pakaran ja vatsalihasten yhteiskuormituksesta, joka pitää lantion paikallaan punnerruksessa. 3 sarjaa × 30-60 sekuntia 2-3 kertaa viikossa tukee suoraan punnerruksen tekniikkaa.
Ranskalainen punnerrus vahvistaa ojentajia, jotka ovat usein heikko lenkki yläosan lukkoasennossa. Jos täyspunnerruksen yläosa jää kiinni ja lantio alkaa heilua, ojentajat eivät jaksa loppuun. 2-3 sarjaa × 8-12 toistoa kerran viikossa korjaa tämän puolessa vuodessa.
Kulmasoutu balansoi rintatreenin vetoliikkeellä. Pelkkä punnerrus ilman vetoliikettä johtaa pitkällä aikavälillä olkapään asentomuutoksiin (eteenpäin pyöristyneet olkapäät), kun rintalihas ja etuolkapää kiristyvät suhteessa selän vakauttajiin. Lisää kulmasoutu tai ylätaljaveto treeniohjelmaasi 3 sarjaa × 8-12 toistoa kahdesti viikossa.
Milloin kuntopunnerruksen edistyminen pysähtyy?
Kuntopunnerruksen edistyminen pysähtyy yleensä yhdessä kolmesta kohdasta, ja oikea ratkaisu riippuu siitä, mikä on todellinen pullonkaula. American College of Sports Medicine kuvaa progressiivisen ylikuormituksen periaatteena, jossa kuormaa, volyymia tai vaikeutta nostetaan asteittain - ja juuri tämä periaate ratkaisee, miten pysähdyksestä päästään yli.
Toistomäärä ei enää nouse samalla variaatiolla. Jos olet pysähtynyt 3 sarjaan × 12 toistoa täyspunnerrusta etkä saa 13. toistoa kahteen viikkoon, on aika vaihtaa vaikeampaan variaatioon. Vipupunnerrus jalat ylhäällä on luonnollinen seuraava porras, ja se laskee toistomäärän taas alas 6-10 haarukkaan, mikä antaa uudet kasvuärsykkeet.
Tekniikka rapautuu väsymyksessä. Jos sarjan loppu menee aina lantion heilumiseen tai puolittaiseen liikerataan, volyymi on liian korkea suhteessa palautumiseen. Pudota viikkovolyymi 30 prosentilla yhdeksi viikoksi (deload), ja palaa sitten normaaliin volyymiin. Useimmilla tekniikka palautuu kahdessa viikossa.
Olkapää tai kyynärpää kipeytyy. Tämä on yleisin syy lopettaa kuntopunnerruksen lisääminen. Kipu kertoo joko liiasta volyymista, väärästä kyynärpäiden kulmasta tai liian äkillisestä variaatioiden vaihdosta. Vähennä volyymi puoleen, palaa loivempaan vinopunnerrukseen tai polvipunnerrukseen pariksi viikoksi, ja palaudu vasta kun olkanivel ja kyynärpää ovat kivuttomia kaikessa arkitoiminnassa. Jatkuva tai akuutti kipu on syy keskustella fysioterapeutin tai lääkärin kanssa.
Kuntopunnerrus eri treeniohjelmissa
Kuntopunnerrus sopii useimmille treeniohjelmille apuliikkeenä tai pääliikkeen vaihtoehtona. 1-jakoisessa treeniohjelmassa se voi toimia kotitreenin pääliikkeenä, kun tankoa tai käsipainoja ei ole saatavilla - 3 sarjaa täyspunnerrusta tai polvipunnerrusta antaa rintalle riittävän stimuluksen kokovartaloharjoituksessa. Kuntosaliharjoittelussa kuntopunnerrus asettuu lämmittelyliikkeeksi tai treenin viimeiseksi liikkeeksi, joka kerryttää volyymia ilman, että nivelet rasittuvat enää lisää.
Arnold Golden Six -klassikko ei sisällä kuntopunnerrusta, mutta sen sukulainen kapean otteen penkkipunnerrus rakentuu samalle ojentajapainotteiselle liikemallille kuin diamanttipunnerrus. Aloittelija, joka tähtää myöhemmin tankotreeniin, voi käyttää kuntopunnerrusta ensimmäisen kuukauden esivalmistelevana liikkeenä ennen kuin siirtyy 3-jakoiseen treeniohjelmaan ja sen tankoperustaiseen rintatreeniin. Lisää lukemista löytyy rinnan liikkeet -hubista ja sukulaissivulta penkkipunnerrus, johon kuntopunnerrus rakentaa luonnollisen pohjan ennen ulkoisten kuormien lisäämistä treeniin.
Tekniikka askel askeleelta
- Asetu päinmakuulle ja aseta kämmenet Asetu päinmakuulle lattialle ja aseta kämmenet hartialinjan tasalle, hieman hartioita leveämmälle. Sormet osoittavat eteenpäin tai aavistuksen ulospäin, peukalo lähellä rintakehää. Kämmenten alle ei tarvita tukea - paljas lattia tai matto riittää.
- Pingota vartalo suoraan linjaan Nosta itsesi varpaiden ja kämmenten varaan niin, että vartalo on suora linja päästä kantapäihin. Pakara ja keskivartalo jännittyvät yhtä aikaa, jotta lantio ei tipu eikä nouse pyramidiksi. Niska jatkaa selän linjaa - katse osuu lattiaan noin 30 senttimetrin päähän kämmenistä.
- Laske rinta lähelle lattiaa Taivuta kyynärpäitä hallitusti niin, että rinta laskeutuu lähelle lattiaa. Kyynärpäät kulkevat noin 45 asteen kulmassa vartalosta, eivät levällään 90 asteessa. Laskuvaiheen kesto on 2-3 sekuntia - tämä rakentaa hallintaa ja venyttää rintalihasta.
- Pysähdy kevyesti ja työnnä ylös Pysähdy hetkeksi rinta lähellä lattiaa ja työnnä itsesi takaisin yläasentoon hallittuna mutta ripeänä liikkeenä. Vartalon linja säilyy koko liikkeen ajan - lantio ei nouse ennen rintaa eikä jää roikkumaan ylös työntäessä.
- Ojenna kyynärpäät ja kerää uusi toisto Ojenna kyynärpäät yläasennossa, mutta älä lukitse niitä täydellä voimalla. Pidä lapojen ja keskivartalon jännitys ja palaa heti seuraavan toiston laskuun. Sarjan rytmi pysyy tasaisena - älä levähdä yläasennossa, jotta lihasten jännitys säilyy.
Yleisimmät virheet
Lantio tippuu alaspäin niin, että alaselkä notkahtaa keskivaiheilla liikettä.
Pingota pakara ja vatsalihakset ennen ensimmäistä toistoa. Kuvittele, että vedät navan kohti selkärankaa ja puristat pakarat yhteen - tämä lukitsee lantion neutraaliin asentoon koko sarjan ajaksi.
Kyynärpäät leviävät 90 asteen kulmaan ulospäin, jolloin olkapään etuosa ottaa pääosan kuormasta.
Pidä kyynärpäät noin 45 asteen kulmassa vartalosta. Käytännön merkki: kun katsot itseäsi sivulta, kyynärvarret ovat lähes pystysuorassa ala-asennossa eivätkä viistossa olkapäätä kohti.
Liikerata jää puolittaiseksi - rinta pysähtyy 15 senttimetrin päähän lattiasta.
Laske rinta niin alas, että nenäsi koskettaa lattiaa kevyesti tai jää sentin sen yläpuolelle. Jos koko liikerata ei vielä onnistu, vaihda polvipunnerrukseen ja pidä siellä täysi liikerata - puolittaiset toistot eivät kehitä rintalihasta yhtä tehokkaasti.
Pää roikkuu eteenpäin ja niska jää ulos selän linjasta.
Kuvittele, että puristat tennispalloa leuan alla. Niska pysyy neutraalissa asennossa, ja katse osuu lattiaan kämmenten etupuolelle - ei suoraan kämmeniin eikä eteen huoneeseen.
Ylösnousu tapahtuu lantioa heittämällä, ei kyynärpäitä ojentamalla.
Lukitse pakara ja keskivartalo niin tiukasti, että lantio ei pääse heilumaan. Jos joudut heittämään lantiota saadaksesi itsesi ylös, kuorma on liian raskas - vaihda polvipunnerrukseen tai vinopunnerrukseen penkiltä, kunnes voima riittää.
Variaatiot ja vaihtoehdot
- Polvipunnerrus
Polvet lattiassa varpaiden sijaan. Lyhentää vipuvartta ja pudottaa kuormituksen noin 50 prosenttiin täyspunnerruksesta. Tärkein välivaihe, jos täysi liikerata ei vielä onnistu varpaiden varassa.
- Vinopunnerrus penkiltä
Kämmenet penkin tai pöydän reunalla, jalat lattiassa. Mitä korkeampi tuki, sitä kevyempi liike. Hyvä alkuvaihe ennen polvipunnerrusta tai välivaihe polvipunnerruksen ja täyspunnerruksen välillä.
- Diamanttipunnerrus
Kämmenet vierekkäin niin, että peukalot ja etusormet muodostavat timantin. Siirtää kuorman selkeästi ojentajille ja vähentää rintalihaksen osuutta. Käytä apuliikkeenä, ei pääliikkeenä.
- Vipupunnerrus jalat ylhäällä
Jalat penkillä tai laatikolla, kämmenet lattialla. Mitä korkeampi tuki jaloille, sitä enemmän kuormaa siirtyy rintalihaksen yläosaan ja etuolkapäille. Vaikeuttaa täyspunnerrusta noin 30 prosentilla.
- Yhden käden punnerrus
Toinen käsi selän takana, toinen kantaa koko vartalon kuorman. Vaatii vakaan rungon ja vahvan ojentajan. Tavoiteliike, johon edetään vasta, kun täyspunnerrus tuottaa 25-30 toistoa hallitusti.
Vinkit tekniikkaan
- Vartalo suora linja päästä kantapäihin - lantio ei tipu eikä nouse.
- Kyynärpäät noin 45 asteen kulmassa vartalosta, eivät 90 asteessa.
- Rinta lähelle lattiaa, ei vain pää tai leuka.
- Pakara ja keskivartalo jännittyneenä koko sarjan ajan.
- Hengitä sisään laskussa, ulos työnnössä.
- Niska neutraalissa asennossa, katse lattiaan kämmenten edessä.
- Yläasento ojennettu mutta ei lukittu - jännitys säilyy.